”Rakkaus Leviin on syventynyt vuosi vuodelta”

Helsingissä paistaa huhtikuun loppupuolen aurinko, kun Maritta Laskujärvi pyöräilee, lenkkeilee ja rullaluistelee hiekasta jo harjatuilla kaduilla. Vanhan kaupungin rannoilla meri kiiltelee tummana, mutta mieli palaa Levin valkeisiin hankiin ja kirkkaan siniseen taivaaseen.

Ensimmäisen kerran Maritta tuli Leville jo 1990-luvun alussa harjoittelijana. Vanhan Hullu Poron vastaanotossa silloin vietetyn ajan jälkeen hän jo piti Lapin ihmisiä aitoina ja toiset huomioonottavina. Kesti aikaa, ennen kuin hän vuonna 2008 palasi tunturiin, nyt kausityöntekijänä Hullu Poron ravintoloihin. Oli tammikuun loppupuoli, pakkasta 25 astetta, kun hän ensimmäisen työiltansa jälkeen käveli revontulten valossa kohti henkilökunnan majoitusta. Rakkaus Leviin syveni.

Levillä hänet yllätti jo silloin suksilla liikkuvien ihmisten määrä. Miten paljon joka puolella näkyi sekä murtomaahiihtäjiä, että laskettelijoita. Tuo kausi sujui urheillen, päivät rinteessä tai hiihtoladulla, illat ja yöt töissä asiakkaita palvelemassa. Sen jälkeen hän purjehti useamman vuoden työn merkeissä kesät Itämeren laivoilla ja työskenteli talvet Lapissa. Välillä tuli reissattua myös Malesiassa ja lähivuosina Chilessä, jossa vaelteli auringon polttamilla vuorilla. Andeilla laskettelu jäi kokematta, kun korona-aika yllätti ja he miehen kanssa päättivät palata taas Suomeen.

Keväällä 2021 Maritta halusi palata taas Leville, soitti Baronan Kirsille ja pääsi markkinoimaan Levi Appia hiihtolomilla turisteille. Maritta nauraa, miten vihdoin pääsi 55- vuotiaana promohommiin. Miten mukava keskustella Etelärinteellä erilaisten ihmisten kanssa. Puheliaalta asiakaspalvelijalta tämä luonnistui kyllä. Ravintolarajoitukset estivät tarjoilijantyöt, mutta Kirsi suositteli touhukkaan ammattilaisen K-Marketin kassalle palvelemaan asiakkaita.

Levi on kasvanut entisestään, keskusta laajentunut, erikoiskauppoja ja valikoimaa niin paljon, ettei sieltä tarvitse lähteä mihinkään. Joka paikkaan pääsee kävellen. Kassalla saa porista erilaisten ihmisten kanssa. ”Kuka sanoo Helsingissä kaupan jonossa, ettei meillä ole kiire, kun ollaan lomalla?” Maritta nauraa. Levin Levi-Marketissa näin tapahtui, kun koronarajoitusten takia joutui pyytämään seuraavaa asiakasta odottamaan edellisen asiakkaan etenemistä kassahihnalla. 

Mielettömät valikoimat, kaikkea löytyy henkseleistä pilkkivieheisiin. Suurennuslasikin löytyi, kun eräs asiakas sitä tarvitsi”, Maritta ihastelee kaupan valikoimaa, ”Levi on palvelultaan parhain hiihtokeskus, osin kaupunkimainen, mutta kodikas.

”Levillä on niin mukava olla kausitöissä ja muutenkin. Kaikki palvelut ovat niin tiiviisti, kyläläiset yhtenäinen, lämmin perhe ja yhteisö. Luonto on lähellä, mutta ihmisiä näkee keskustassa, ei tarvitse erakoitua. Jos ei sitten rauhaa halua. Sitäkin on, jos tarvitsee. Kittilän lentokenttä on lähellä, jos pois haluaa lähteä, tai vieraita odottelee.”

Arabianrannassa pilvi menee auringon eteen ja Maritta järjestelee kirpputoritavaroita myyntiin. ”Kirpputoripaikkaa piti jonottaa kolme kuukautta. Vähän eri meininki täällä.” Kyllä Maritta vielä Leville palaa, sen näkee hänen silmistään.

Maritta Laskujärvi, kausityöläisenä Levillä

Lisälukemista

”Rakkaus Leviin on syventynyt vuosi vuodelta”

Helsingissä paistaa huhtikuun loppupuolen aurinko, kun Maritta Laskujärvi pyöräilee, lenkkeilee ja rullaluistelee hiekasta jo harjatuilla kaduilla. Vanhan kaupungin rannoilla meri kiiltelee tummana, mutta mieli palaa Levin valkeisiin hankiin ja kirkkaan siniseen taivaaseen. Ensimmäisen kerran Maritta tuli Leville jo 1990-luvun alussa harjoittelijana. Vanhan Hullu Poron vastaanotossa silloin vietetyn ajan jälkeen hän jo piti Lapin ihmisiä aitoina […]

Lue lisää →

”Pieni kylä, mutta kansainvälisellä twistillä”

Alun perin pellolainen, Hangasvaaralla keittiöitä ja muita kodin kiintokalusteita myyvä ja suunnitteleva Johanna tuli Leville Lontoon kautta. Siellä hän tapasi miehensä Manun, jonka kanssa muutti alueelle 20 vuotta sitten. Leville houkutteli kansainvälinen ilmapiiri. ”Tiesin, ettei siellä ulkomailta muuttavia katsottaisi kummeksuen.” Manu saikin nopeasti kokin töitä ja Johannakin työskenteli ensin hotellissa, sittemmin kaupan kassalla ja pitkän […]

Lue lisää →

”Harrastaminen ja vapaa-aika on työelämänkin suola”

”Ai miks mä asun täällä?” Jonna päivittää Facebookiin kuviensa yhteyteen, jossa ensimmäisessä aurinko paistaa suoraan peililaseihin ja laskettelukypärään, takana joku taiteilee rinnettä alas Telemark-suksilla ja toisessa murtomaahiihtosuksien edessä on loistava latu. Jonna kotiutui Helsingistä Saariselän ja Ähtärin kautta Leville puolitoista vuotta sitten. Saariselällä kului pitkä rupeama hotellinjohtajana ja Ähtärissä 1,5 vuotta eläinpuiston toimitusjohtajana. Nyt vedettävänä […]

Lue lisää →